”Suurempaan vapauteenko?”:parisuhde ja seksuaalisuus Jallu-lehdessä vuosina 1958–1968

Pro gradu -tutkielmani käsittelee parisuhteen ja seksuaalisuuden suhdetta Jallu-lehden kirjoittelussa vuosina 1958–1968. Tarkastelen, millaisessa valossa parisuhteita käsiteltiin aikakauden johtavan suomalaisen miestenlehden kontekstissa, millaisia normeja ja ideaaleja niihin liitettiin, parisuhteen asemaa suhteessa seksuaalisuuteen sekä lehden kirjoittelun suhtautumista avioliiton ulkopuolisiin seksisuhteisiin, uskottomuuteen ja esiaviolliseen seksiin. Kuvaan myös sukupuolikäsityksiä, joille Jallussa esiintyneet parisuhde- ja seksuaalisuuskäsitykset perustuivat. Lisäksi käsittelen 1960-luvun puolivälissä suomalaislehdistössä käynnistyneen sukupuoliroolikeskustelun heijastumista Jallun teksteihin. Lähteenäni käytän Jallussa julkaistuja parisuhdetta käsitteleviä kirjoituksia vuosilta 1958–1968. Jallu ainoa tutkimallani aikavälillä yhtäjaksoisesti ilmestynyt suomalainen miestenlehti, ja 1960-luvun puolella myös levikiltään laajin alan julkaisu Suomessa. Metodina tutkimuksessani käytän kvalitatiivista analyysiä, jonka lisäksi hyödynnän sukupuolentutkimuksen näkökulmia. Vuosina 1958–1968 parisuhdetta ja erityisesti avioliittoa kuvattiin Jallussa ongelmallisina, mutta toisaalta keskeisinä ja rikastuttavina elämän rakennuspalikoina. Jallu oli koko tarkastelemallani aikajaksolla sisällöltään voimakkaan heteronormatiivinen. Lehden parisuhdeartikkelien ideaalina esitettiin suomalaisen miehen ja naisen muodostama avioliitto, jossa sukupuoliroolit oli jaettu perinteisesti. Avioliittoa kuvattiin myös suositeltavimpana seksuaalisuuden toteuttamiskenttänä, mutta esiaviollisia suhteitakaan ei tuomittu jyrkästi. Uskollisuutta kumppanille pidettiin ihanteellisena, mutta suhtautuminen uskottomuuteen oli sukupuolisidonnaista: miehelle sallittiin enemmän poikkeamavaraa kuin naiselle. taustalla olivat lehdessä esitetyt sukupuolikäsitykset: nainen kuvattiin olemukseltaan sitoutuvana ja passiivisena, mies puolestaan liikkumatilaa kaipaavana ja aktiivisena. Sukupuolikäsitykseltään ja sukupuolirooleiltaan Jallu oli pitkälti konservatiivinen. Esimerkiksi naisten lisääntyvää kouluttautumista ja sukupuoliroolien laventamispyrkimyksiä lehdessä käsiteltiin ennemmin uhkina kuin mahdollisuuksina. Laajemman ja syvemmän kuvan saamiseksi tarvittaisiin lisää tutkimani aikavälin miestenlehtien tutkimusta. Koska suomalaisista lehdistä ei löydy varteenotettavaa vertailukohdetta, voisi Jallun kirjoittelua lähteä vertaamaan esimerkiksi ruotsalaisten miestenlehtien sisältöön